Istuvaa hallitusta on kritisoitu ankarasti laihoista poliittisista tuloksista ja samaan aikaan katseet on käännetty jo kohti seuraavaa hallituskautta. Puolueet linjaavat tällä hetkellä ahkerasti miten aikovat nostaa Suomen talouden ankeudesta menestykseen. Vaikka hallitus on saanut kritiikkiä osakseen, voitaisiin samalla kyseenalaistaa myös puolueiden esittämiä ohjelmia. Viennin edistämisestä puhutaan ja hurjia lukuja työpaikoista luvataan. Yksi viennin kannalta keskeinen keskustelu on kuitenkin jäänyt vaalikeskusteluissa varjoihin.
Keskustelu TTIP-sopimuksesta, eli transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta, on jumiutunut sopimusta vastustavien toimijoiden esittämiin, usein virheellisiin, näkökulmiin. Taloudellisesti merkittävä TTIP-sopimus mahdollistaisi suomalaisten yritysten paremman pääsyn markkinoille ja se myös vähentäisi markkinoille pääsyn kustannuksia. Strategisesti ajateltuna kahden maailman suurimman talouden, Euroopan ja Yhdysvaltojen, talouden yhteinen kehittäminen vaikuttaisi positiivisesti kaikkialla maailmassa korkeampiin standardeihin ja kansainvälisen kaupan kehitykseen. On myös muistettava, että kauppa on maailman paras rauhanvälittäjä.
Myös EK, SAK ja MTK jakavat vetoomuksessaan käsityksen siitä, että TTIP-sopimuksen avulla on mahdollista vauhdittaa kaupankäyntiä USA:n kanssa, parantaa Suomen kilpailukykyä, säilyttää ja luoda laadukkaita työpaikkoja, vahvistaa talouskasvua ja kasvattaa verotuloja, asioita, jotka ovat vaalikeskusteluissa prioriteettilistan kärjessä.
TTIP:tä vastaan on esitetty paljon kritiikkiä. TTIP:in on epäilty vähentävän kuluttajansuojaa ja sopimusosapuolien lainsäädännöllistä itsemääräämisoikeutta. Kriitikot sanovat, että nämä mahdolliset haitat ovat huomattavasti hyötyjä suurempia. Listasimme kolme keskeistä argumenttia TTIP-sopimusta vastaan ja kerromme mistä on kysymys:
”Vain suuret yritykset hyötyvät TTIP:stä”
Kaikki yritykset, suuret ja pienet, hyötyvät TTIP:stä. Suhteellisesti etu on suurempi pienillä yrityksillä. Suljetuilla markkinoilla suurilla yrityksillä on enemmän resursseja lupaprosessien ja muiden kaupanesteiden ylittämiseen kuin pienillä. Lisäksi suurilla yrityksillä on enemmän aikaa odottaa lupaprosessien läpikulkua kuin pienillä. Sen tähden voidaan perustellusti sanoa, että TTIP hyödyttäisi etenkin pieniä yrityksiä.
”Eurooppalainen korkea ympäristönsuojelun taso ja kuluttajasuoja kärsivät TTIP:stä”
Komission myöntämät neuvotteluvaltuudet eivät mahdollista nykyistä alempia standardeja ihmisten ja eläinten hyvinvointiin, ympäristönsuojeluntasoon tai kuluttajansuojaan. Euroopan unionin jäsenvaltioissa itsenäiset jäsenvaltiot saavat tieteellisesti perustellut suositukset, mitkä nämä standardit voisivat olla, mutta he saavat itse päättää tätä korkeammasta suojelun tasosta. TTIP suojaa sekä näitä standardeja että valtioiden oikeutta päättää näistä asioista.
”TTIP ei tarvitse investointisuojaa eivätkä sijoittajat tarvitse oikeutta riidellä välimiesoikeudessa”
Vapaat investoinnit ovat vapaakaupan keskeinen osa. Ne voivat olla mitä tahansa tuotantolaitoksista varastoihin tai kiinteistöihin. Sijoittajalle vieras lainsäädäntö muodostaa näkymättömän esteen korkeammaksi koetun riskin muodossa, mikä nostaa edelleen tuottovaatimuksia ja siten vähentää halukkuutta investoida. Investointisuoja ja ISDS tulee suunnitella siten, että mahdolliset kompensaatiot perustuvat vain todellisiin menetyksiin ja oikeus välimiesoikeuteen toteutuu vain siinä tapauksessa, että oikeutta ei voida saada kansallisesta hallinto-oikeudesta riippumattomasti ja kohtuullisessa ajassa. Kun tämä on muotoiltu hyvin, se houkuttelee investointeja pienemmän koetun riskin vuoksi ja siten edistää talouskasvua ja työllisyyttä.
Me edistyskokoomuslaiset tuemme TTIP-sopimusta Suomen ja suomalaisten edun vuoksi. Suomi on pieni ja avoin vientitalous, joka on vapautuvan maailmankaupan voittajia. Olemme aina hyötyneet kokonaistaloudellisesti vapaammasta ja reilummasta kilpailusta. On etumme mukaista, että TTIP-sopimus saadaan solmittua mahdollisimman kattavassa muodossaan.
Helsingin Edistyskokoomus ry:n hallitus
Matti Parpala, eduskuntavaaliehdokas
One reply on “Suomi hyötyisi TTIP-sopimuksesta”
“Investointisuoja ja ISDS tulee suunnitella siten, että mahdolliset kompensaatiot perustuvat vain todellisiin menetyksiin ja oikeus välimiesoikeuteen toteutuu vain siinä tapauksessa, että oikeutta ei voida saada kansallisesta hallinto-oikeudesta riippumattomasti ja kohtuullisessa ajassa. Kun tämä on muotoiltu hyvin, se houkuttelee investointeja pienemmän koetun riskin vuoksi ja siten edistää talouskasvua ja työllisyyttä.”
Avaisitko hieman tätä näkökulmaa eritoten koskien oikeutta päästä välimiesoikeuteen. Kertoisitko myös miksi välimiesoikeus olisi parempi riidanratkaisuvaihtoehto kuin esim. Koskenniemen kannattama julkinen investointituomioistuin.
http://ylioppilaslehti.fi/2015/04/vapaa-radikaali/