Miksi kokoomus?

aa_numero56_pngVaalitiimissäni on lähes 150 ihmistä (suurkiitos kaikille!). Monet eivät ole olleet aiemmin kampanjoissa mukana, tai minkään puolueen vakiintuneita kannattajia. Yksi kysymys, jota minulta on niin joidenkin tiimiläisten kuin äänestäjienkin suunnalta kysytty, on “miksi kokoomus”? Onko tätä puoluetta nyt sitten ok äänestää, ja miksi olen lähtenyt ehdokkaaksi?

Moni yllättyy, kun kerron, että olen itse asiassa ollut jäsen jo yli kymmenen vuotta. Liityin kokoomukseen aikanaan vuoden 2004 vuoden kuntavaalien jälkeen, kun minut haluttiin 18-vuotiaalta mukavasti sujuneiden vaalien jälkeen (olin sitoutumaton kokoomuksen listalla) asettaa paikallisen opiskelija-asuntoyhtiön hallitukseen. Ylioppilaskuntien liiton johtoon minut valittiin ykköskierroksella siitä huolimatta, että olin “julkikokoomuslainen”. Ylioppilaskuntatoiminnassa politiikkakärpänen puraisi, mutta mikäli tavoittelisin ensisijaisesti korkeita ansioita ja superjännittävää elämää, olisin varmaankin myöhemmin unohtanut politiikan ja jäänyt Harvardin jälkeen Yhdysvaltoihin työnhakuun. Ehdokkuudessa, samoin kuin puoluevalinnassa, on kuitenkin kysymys isommista asioista.

Jotka minua tuntevat, tietävät että olen tekemisissäni varsin pragmaattinen (ks. myös Matista sanottua). Voin kehua muiden puolueiden esityksiä ja antaa omille huutia, kun ne sitä ansaitsevat. Kannatan kokonaisetua silloinkin, kun se on minulta pois. Olen ollut etujärjestöjen palveluksessa niin Suomessa kuin USA:ssa, mutta haluan tehdä politiikkaa mieluummin eduskunnasta käsin, sillä siellä koen voivani tehdä asioita kokonaisvaltaisemmin, koko yhteiskunnan kehittämisen näkökulmasta. Ja koen, että Suomi tarvitsee tällaista asennetta nyt, enemmän kuin pitkään aikaan.

Miksi kokoomus?

Minulle kokoomus edustaa pragmaattisuutta, kokonaisedun tavoittelua, ja sen tunnustamista, että yhteiskuntamme perustuu markkinatalouteen, tarvitsematta kuitenkaan nostaa käsiä ylös asian edessä. Olen ylpeästi sitä mieltä, että valtioita tarvitaan, jotta markkinatalous toimii fiksusti ja huomioi myös heikoimmat ja tulevaisuuden (esim. koulutuksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan kautta). Yhtä ylpeästi olen sitä mieltä, että julkinen sektori, kuten mikä tahansa organisaatio, tapaa paisua ja tarvita tehostamista, ja että se voi toimia ratkaisuna vain rajalliseen määrään asioita. Nyt tuota tehostamista ja rajojen määrittelyä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Olen oikeasti huolissani siitä, että tätä asiaa ei tahdota oikein muissa puolueissa edes tunnustaa – riippuen toki vähän ehdokkaasta.

Voisi kokoomuksessakin olla minusta parannettavaa. Haluaisin esimerkiksi mieluusti, että olisimme vastuullisen taloudenpidon lisäksi selkeämmin arvoliberaali puolue, ja että meillä olisi vielä suurempi valmius katsoa kauemmas ja tehdä tekoja esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan silloinkin, kun niillä on lyhyellä aikavälillä hintalappu. Kokoomus on kuitenkin yksi suurista puolueista, joihin on mahduttava hyvin monenlaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Eikä puolueiden pidäkään olla homogeenisia tai “täydellisiä”, vaan keskinäinen keskustelu ja haastaminen on hyvästä. Yhtä kaikki, puolueet ovat olennainen osa sitä järjestelmää, jolla tämän maan demokratia pyörii.

Puolueiden vai yksilöiden järjestelmä?

Moni sanoo, ettei tässä järjestelmässä yksilö voi vaikuttaa. Mutta ei se pidä paikkaansa. Puolueethan rakentuvat ihmisistä, jotka määrittävät puolueen linjan. Puolueiden johtokin rakentuu ihmisistä, jotka määrittävät puolueen strategian. Ja puoluejohtoon päätyy ihmisiä, jotka pärjäävät vaaleissa ja joilla riittää taitoa, persoonallisuutta ja myös kanttia pyrkiä sinne.

Totta hitossa yksilö voi vaikuttaa. Jokainen yksilö voi myös äänestämällä vaikuttaa siihen, minkälaiset voimasuhteet missäkin puolueessa ovat. Jos olet vaikka sitä mieltä, että vihreät ovat muuten lähimpänä, mutta liian ydinvoimavastainen, äänestä fiksua ydinvoimamyönteistä ehdokasta. Jos olet sitä mieltä, että demarit ovat muuten lähimpänä, mutta talousasioissa liian kaukana todellisuudesta, äänestä ehdokasta, jolla realiteetit ovat mielestäsi hallussa. Jos olet sitä mieltä mieltä, että kokoomus on muuten lähimpänä, mutta kaipaat sinne uutta asennetta ja näkemystä, äänestä ehdokasta, jolla niitä on.

Pohdi rauhassa ja tee päätös, jonka kanssa voit olla sinut. Mutta älä pohdi liian pitkään – ennakkoäänestys alkoi eilen ja vaalipäiväkin on jo ensi viikon sunnuntaina. Miettiessäsi voit hyvin tulla moikkaamaan: vietän aikaani lähinnä ulkotiloissa tästä vaalipäivään asti! Tai käy vaikka tutustumassa korjauslistaani: http://www.mattiparpala.fi/korjauslista-2015-2019/

Nähdään vaalikentillä. Tsemppiä!

Join the Conversation

6 Comments

  1. ”Yhtä ylpeästi olen sitä mieltä, että julkinen sektori, kuten mikä tahansa organisaatio, tapaa paisua ja tarvita tehostamista, ja että se voi toimia ratkaisuna vain rajalliseen määrään asioita. Nyt tuota tehostamista ja rajojen määrittelyä tarvitaan enemmän kuin koskaan.”

    ”Haluaisin esimerkiksi mieluusti, että olisimme vastuullisen taloudenpidon lisäksi selkeämmin arvoliberaali puolue, ja että meillä olisi vielä suurempi valmius katsoa kauemmas ja tehdä tekoja esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan silloinkin, kun niillä on lyhyellä aikavälillä hintalappu.”

    Tässä tulevatkin esiin pääsyyt, miksi rationaalisen ihmisen ei kannata äänestää Kokoomusta.

    1. Julkisen sektorin ”liian suuren koon” tai ”liian suurien julkisten menojen” toitotus joka yhteydessä.

    Kun puolueen politiikka perustuu laajalti julkisen sektorin roolin ja tehtävien minimoinnille, oli kyseessä sitten yksityistäminen, ulkoistaminen tai suositus leikata menoja makrotalouden realiteeteista välittämättä, ideologia peittää kokonaiskuvan. Ääni kokoomukselle on ääni yksittäiselle talouspoliittiselle ideologialle, joka ylenkatsoo empiiristä todistusaineistoa ja tieteellistä tutkimusta.

    Väittämä, että ”tehostamista ja rajojen määrittelyä” tarvittaisiin nyt ”enemmän kuin koskaan” on puhtaasti ideologinen. Valtavirtataloustieteessä on viime vuosina alettu ymmärtää, että valtion roolin kasvaminen saattaa olla länsimaille monessakin suhteessa tarpeellista, ks.
    http://equitablegrowth.org/2015/04/05/draft-rethinking-macroeconomics-conference-fiscal-policy-panel/
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2015/04/06/the-fiscal-future-i-the-hyperbolic-case-for-bigger-government/?module=BlogPost-Title&version=Blog%20Main&contentCollection=Opinion&action=Click&pgtype=Blogs&region=Body

    Tähän kohtaan vahvasti liittyen ongelmallista on juurikin Kokoomuksen ”vastuullinen taloudenpito”, englanniksi ”sound finance”, joka on ajanut euroalueen pian 10-vuotiseen lamaan. Lähtökohdaksi kannattaisi ottaa, että sektoritilinpidossa julkiset ylijäämät tarkoittavat, että tarvitaan joko yksityisen sektorin velkaantumista tai ylijäämäistä vientiä. Vaihtoehtoina on lähteä Saksan linjalle winner-take-all -vientikilpailuun, jossa työttömyys eksportataan muihin maihin, tai keksiä keinot kotitalousten ja yritysten velkaannuttamiselle, esimerkiksi korkeamman inflaatiotavoitteen kautta. Keynesiläinen vaihtoehto on sen sijaan kuplien minimointi ja täystyöllisyys: http://en.wikipedia.org/wiki/Functional_finance

    2. Sosiaalinen konservatismi. Kokoomusta kannattaa äänestää, jos ei usko sukupuolten väliseen tasa-arvoon, ihmisten globaaliin tasavertaisuuteen tai ympäristöön kohdistuvien negatiivisten ulkoisvaikutusten minimointiin. Bonusta saa, jos ajattelee, että työllisyys paranee työttömien elinoloja vaikeuttamalla.

    Tieteeseen uskovan markkinaorientoituneen sosiaaliliberaalin kannattaa lähes poikkeuksetta äänestää vihreitä tai piraatteja.

  2. Lähettämäni kommentin – jonka kriittisyys/analyyttisyys oli kenties blogin ylläpitäjälle liikaa – moderoinnissa tulee pian viikko täyteen. Se on jopa enemmän kuin viime kerralla. Sensuurilla eduskuntaan?

  3. No, kokeillaan uudestaan:

    ”Yhtä ylpeästi olen sitä mieltä, että julkinen sektori, kuten mikä tahansa organisaatio, tapaa paisua ja tarvita tehostamista, ja että se voi toimia ratkaisuna vain rajalliseen määrään asioita. Nyt tuota tehostamista ja rajojen määrittelyä tarvitaan enemmän kuin koskaan.”

    ”Haluaisin esimerkiksi mieluusti, että olisimme vastuullisen taloudenpidon lisäksi selkeämmin arvoliberaali puolue, ja että meillä olisi vielä suurempi valmius katsoa kauemmas ja tehdä tekoja esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan silloinkin, kun niillä on lyhyellä aikavälillä hintalappu.”

    Tässä tulevatkin esiin pääsyyt, miksi rationaalisen ihmisen ei kannata äänestää Kokoomusta.

    1. Julkisen sektorin ”liian suuren koon” tai ”liian suurien julkisten menojen” toitotus joka yhteydessä.

    Kun puolueen politiikka perustuu laajalti julkisen sektorin roolin ja tehtävien minimoinnille, oli kyseessä sitten yksityistäminen, ulkoistaminen tai suositus leikata menoja makrotalouden realiteeteista välittämättä, ideologia peittää kokonaiskuvan. Ääni kokoomukselle on ääni yksittäiselle talouspoliittiselle ideologialle, joka ylenkatsoo empiiristä todistusaineistoa ja tieteellistä tutkimusta.

    Väittämä, että ”tehostamista ja rajojen määrittelyä” tarvittaisiin nyt ”enemmän kuin koskaan” on puhtaasti ideologinen. Valtavirtataloustieteessä on viime vuosina alettu ymmärtää, että valtion roolin kasvaminen saattaa olla länsimaille monessakin suhteessa tarpeellista, ks.
    http://equitablegrowth.org/2015/04/05/draft-rethinking-macroeconomics-conference-fiscal-policy-panel/
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2015/04/06/the-fiscal-future-i-the-hyperbolic-case-for-bigger-government/?module=BlogPost-Title&version=Blog%20Main&contentCollection=Opinion&action=Click&pgtype=Blogs&region=Body

    Tähän kohtaan vahvasti liittyen ongelmallista on juurikin Kokoomuksen ”vastuullinen taloudenpito”, englanniksi ”sound finance”, joka on ajanut euroalueen pian 10-vuotiseen lamaan. Lähtökohdaksi kannattaisi ottaa, että sektoritilinpidossa julkiset ylijäämät tarkoittavat, että tarvitaan joko yksityisen sektorin velkaantumista tai ylijäämäistä vientiä. Vaihtoehtoina on lähteä Saksan linjalle winner-take-all -vientikilpailuun, jossa työttömyys eksportataan muihin maihin, tai keksiä keinot kotitalousten ja yritysten velkaannuttamiselle, esimerkiksi korkeamman inflaatiotavoitteen kautta. Keynesiläinen vaihtoehto on sen sijaan kuplien minimointi ja täystyöllisyys: http://en.wikipedia.org/wiki/Functional_finance

    2. Sosiaalinen konservatismi.

    Kokoomusta kannattaa äänestää, jos ei usko sukupuolten väliseen tasa-arvoon, ihmisten globaaliin tasavertaisuuteen tai ympäristöön kohdistuvien negatiivisten ulkoisvaikutusten minimointiin. Bonusta saa, jos ajattelee, että työllisyys paranee työttömien elinoloja vaikeuttamalla.

    Tieteeseen uskovan markkinaorientoituneen sosiaaliliberaalin kannattaa lähes poikkeuksetta äänestää vihreitä tai piraatteja.

  4. Kolme kertaa koittanut saman, perustellun viestin lähettää. Parpala sensuurilinjalla.

  5. Pahoittelut, näistä kommenteista ei ole tullut mitään erillisnotifikaatiota ja on tässä ollut hiukan muutakin tekeillä 🙂 spämmifiltteri ei ole tuntunut saavan ihan kaikkea kiinni, niin siksi erillismoderointi ollut käytössä. Kiitos kommenteistasi.

  6. Taisi olla strateginen päätös julkaista kriittiset kommentit vasta kun ääntenlasku oli saatu päätökseen.

    No, ironisestihan ääni sensuuri-Parpalalle valuu aikaansa nähden maan kaikkien aikojen konservatiivisimmalle hallitukselle.

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.